Peltokävely

Tämä talvi on ollut erilainen, en ole kyennyt hiihtämään kertaakaan ja jääretket ovat myös jääneet väliin heikon jäätilanteen tähden. Nyt on selvinnyt, että kipuilu nivelissä on ilmeisesti nivelrikon aiheuttamaa, joten liikkuminen täytyy sopeuttaa siihen. Mutta suurta iloa tuottaa, että yleensä pääsen liikkumaan luonnossa, vaikka sitten kävelemällä.

Aamun pieni retki suuntautui peltotielle. Heti ulko-oven avattuani äänimaisema ilahdutti, linnut olivat äänessä keväisesti. Punatulkku jypytti pellon laidassa. Lumet ovat huvenneet silmissä ja peltoaukea on pian täynnä muuttolintuja. Muistiinpanoistani tarkistin, että viime vuonna ensimmäinen töyhtöhyyppähavainto on samaiselta pellolta ollut 8. maaliskuuta.

Keväällä peltoaukea muuttuu järvimäiseksi lumien sulaessa. Nyt multa jo näkyy paikka paikoin lumen alta reilustikin.

Maisema on kevättalvisen värinen ja raikas. Tuoksu ilmassa lupaa, että kevät todella on tulollaan. Siirryn kävelemään peltoa kiertävän, jo hiihtokelvottoman latureitin pohjaa. Se kantaa yön jäljiltä hyvin. Metsänreunasta kuuluu harmaapäätikan soidinääni. Onpa ihanaa olla ulkona, missään ei näy ketään. Vaikka en reittiä hiihtämään päässyt, pääsinpä edes kävelemään sen läpi.

Peltoaukealla on puusiltoja ojien yli, pysähdyn aamukaffeelle sellaiselle. Posket punaisina hörpin kahvia ja syön eväsleipää. Tunnen oloni hyväksi.

Mukavaa viikonvaihdetta sinulle.

Metsää puilta

Kuvatakaumia parin viikon takaa, kun maisema oli talvisempi. Kevät tuntuu pukkaavan vauhdilla päälle, mutta saapi nähdä ottaako talvi vielä vahvemman otteen.

Viikonloppu edessä.....kauniita kevättalvisia päiviä teille!

Talvi-iltapäivän uintihetki

Vielä reilu viikko sitten maisema oli näin talvinen. Puut olivat kuorrutettuina painavalla lumella. Kävelin ja kuuntelin lähellä raakkuvaa korppia. Sen ääni ilahduttaa minua aina.

Korppi touhusi omia puuhiaan raakkuen lentäessään, minä menin uimaan ja annoin kylmän veden hoitaa minua.

Hyvää laskiaisen aikaa!

Lunta tulvillaan

Lunta kaivattiin eteläisessä Suomessa pitkään ja nyt sitä tuli. Kertarysäyksellä märkää ja painavaa suojalunta. Valoisaan aikaan arkena kuvaamaan pääsy on harvinaista, mutta eräänä päivänä pääsin sen tekemään hetkeksi ennen auringon laskemista. Tarvoin hangessa hitaasti. Tuntea tuuli kasvoillaan on ylellisyyttä sisälläolon jälkeen. Tuntui ihanalta hengittää raikasta talvi-ilmaa. Se oli kuin juhlaa ja hörpin kahvia ja nautiskelin Runebergin torttua  kosken partaalla sen kunniaksi.

Rauhaisaa viikonloppua, voikaa hyvin.