perjantai 15. helmikuuta 2013

Valo



Sinä ihan loistat.
Hehkut
sisäistä valoa.
Jotain salaista onnea,
kuin kirkas lähde  metsäaukealla,
siellä minne moni ei löydä.

Löytääkseen sinne
tulee uskaltaa
olla heikko,
näyttää haurautensa,
sielunsa haavat
ja luottaa hyvyyteen.

Lempeään pyyteettömyyteen.




7 kommenttia:

  1. Kiitos - sisälläni onkin joku uusi hehku nyt ;) Nähtäväksi jää mistä se kertoo :)

    VastaaPoista
  2. Olisikin mahdollista.
    Ei ole helppoa luottaa.
    Hyvin ilmaistu.

    VastaaPoista
  3. Sanat täynnä syvyyttä ja herkkyyttä.

    VastaaPoista
  4. Katja, ihana kuulla...=) Nauti siitä täysin siemauksin!

    Kiitos Birgitta!

    Mayo, kiitos! Luottaminen ei aina ole helppoa ja siinä on haavoittumisen mahdollisuus, elämä kun ei anna mitään takeita. Mutta on myös mahdollisuus, että luottaminen kantaa hedelmää.

    Kiitos Sussi, kauniisti sanot, olen otettu!

    VastaaPoista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!